Yleistä

Suvilahti
Suvilahti on eräs Vaasan uusimpia, männikkömetsiä kasvavien kumpujen maastossa, meren tuntumassa oleva kaupunginnosa. Se sijaitsee n. kolme kilometriä kaupungin keskustasta etelään. Asuntorakentaminen alueella alkoi 1969 syksyllä.

Rakentamisen loputtua 1980-luvun alkupuolella alue tarjoaa asuinsijan n. 4500 asukkaalle. Liikekeskus ja korttelikauppa valmistumisensa jälkeen v. 1975 ja ja 1976 palveluineen tyydyttävät asukkaiden välttämättömät jokapäiväisen elämän tarpeet. Peruskoulun ala-aste ja kirjasto tyydyttävät tiedonhalua ja kultturellisia harrastuksia haluavien lasten ja aikuisten tarpeita.

Näkymä rantaraitilta eteläiselle Kaupunginselälle, Ahvensaaren suuntaan. (Kuva Heikki Hakala)

Alueen asemakaava on ainutlaatuinen Vaasassa. Moottoriajoneuvoliikenne on pysytetty mahdollisimman etäällä asutuksesta. Kevyttä liikennettä varten on omat ajoväylänsä. Näin on lasten leikkien turvallisuus ja jalankulun häiriöttömyys turvattu.

Kaupunginosamme ei ole yksinomaan nukkumalähiö. Asutuksesta sopivasti puistovyöhykkeen erottamana sijaitsee teollisuusalue, jossa on jo lukuisa määrä erilaisia teollisuusmuotoja ja myös monipuolista palvelutoimintaa. Asutus ja työpaikat ovat Suvilahdessa rinta rinnan hyvässä sopusoinnussa keskenään, toisiaan häiritsemättä, ehkäpä toisiaan tukien.

Suvilahti-Seuran perustaminen
Suvilahti-Seura perustettiin 14.5.1974. Perustamisen siivittäjinä olivat alueen puutteet ja epäkohdat. Asuntorakentaminen oli jatkunut jo lähes neljä vuotta. Oli noussut talo talon viereen ja asukkaitakin jo noin kolme tuhatta. Palvelupisteitä oli vain pari postilaatikkoa ja puhelinkioski. Bussiliikenne oli hyvin harvaa ja loppui jo iltapäivän tunteina.

Seuran alkutaipaleen ensimmäisiä tehtäviä oli kontaktien ja suhteiden luominen kaupungin eri hallintokuntiin ja organisaatioihin. Vastaanotto oli vaihtelevaa, olihan Suvilahti-Seura tämänlaatuisine toimintoineen ensimmäinen laatuaan Vaasassa. Muualla maassa vastaavia oli jo eräin paikoin runsaastikin etenkin Helsingin seudulla. Lähin vastaava toimi Seinäjoen ympäristössä.

Aivan ensimmäisiä tempauksia olikin kaupunginhallituksen kutsuminen ”kylään” kahville. Kahvitilaisuus järjestettiin Schwerininkatu 4:n tilavassa saunakamarissa, kun muuta sopivaa tilaa ei silloin Suvilahdessa ollut. Tarjotut pullatkin olivat kotitekoisia, kun kauppa-, leipomo- ja kaikki muutkin palvelut puuttuivat alueelta. Ehkäpä käsityönä tehdyt pullat tekivät vaikutuksensa, kun suhteiden luominen helpottui ja suurimmat epäilyt seuran toimintaa kohtaan katosivat. Tällä hetkellä Suvilahti-Seura, niinkuin kaikki muutkin asukasyhdistykset ja alueseurat koetaan hyviksi yhteistyökumppaneiksi kaupungin eri orgaaneissa.

Näkymä Suvilahdesta. (Kuva: Heikki Hakala)

Seuran toiminta ja sen muodot määritellään sääntöjen 2 §:ssä, jossa sanotaan:
Seuran tarkoituksena on toiminta-alueellaan

  • valvoa kunnallistekniikkaa ja tehdä sitä koskevia ehdotuksia
  • toimia ympäristön viihtyisyyden lisäämiseksi
  • toimeenpanna kulttuuri- urheilu ja harrastustoimintaa ja vaikuttaa näitä varten tarvittavien tilojen aikaansaamiseen
  • vaikuttaa koulu- sosiaali- ja muihin yhteiskuntapoliittisiin kysymyksiin.

Seura on toiminnassaan puoluepoliittisesti sitoutumaton.

Seura vaikutti olemassaolollaan päiväkodin, korttelikaupan ja nuorisotilan vauhdittamiseen ja kuntoradan aloitekin tuotti tuloksen. Nämähän saatiin alueelle v:na 1975. Seuraavana vuonna nousi jo liikekeskuskin, jonka suojissa aloitti myös Suvilahden koulu kahdella ensimmäisellä luokallaan. Suvilahden ala-aste oli siis perustettu, puuttui vain omat opetustilat. Näiden tilojen rakentaminen oli sidottu opetusministeriön myöntämään rahoitukseen. Suvilahti-Seura lähestyi perustelluin kirjelmin lääninhallitusta ja opetusministeriötä vuosina 1975, 1976 ja 1977. Keväällä 1978 opetusministeriön myönteinen päätös Suvilahden koulun rahoituksesta oli riemusanoma Suvilahden asukkaille. Saman vuoden syksynä alkoi rakennuksella paukkua vasarat niin, että harjannostajaisia saatiin viettää jo 15.3.1979. Koulutyö alkoi uudessa rakennuksessa saman vuoden syksyllä.

Ulkoilumahdollisuudet alkavat monesti melkein kotiovelta. (Kuva: Heikki Hakala)

Suvilahden-Korkeamäen ruotsinkielisen korttelikoulun aikaansaamisessa seura on ollut asialla. Seuran toimesta suoritettu oppilasmäärän kartoitus alueella osoitti, että väestöpohja on riittävä kahden ensimmäisen luokan perustamiseen ja niin kaupunginvaltuusto lämpenikin asialle ja korttelikoulu vihittin käyttöön 3.11.1978.
Suvilahti-Seura on toiminut moottorina Suvilahden nuorison pyrkimyksissä saada toimivammat tilat. Alueella suoritettiin nimien keräys nuorten toimesta kevättalvella 1983. Vetoomusadressi nimilistoineen jätettiin nuorisolautakunnalle 17.3.1983. Nuorisolautakunnan kanta asialle oli myönteinen. Erinäisiä vaikeuksia ja kiemuroita kokien tilat saatiin yhteishankkeena VOAS:in kanssa. Tiloja on n. 500 neliömetriä.

Talkoohenkeäkin suvilahtelaiset ovat osoittaneet. Nuorten käyttöön tarkoitettu pienoissähköautorata on n. 2000 talkootunnin aikaansaannoksena Suvilahden koulun kellarissa. Kerhotoimintaa siellä on harjoittanut nuorisolautakunta ja seurakunta.

Talkoovoimin siistitään keväisin Suvilahden puistot talven alta paljastuneista jätöksistä.

Seuran aktiivisuutta tarvitaan jatkossakin kunnallistekniikan parantamisessa ja monessa muussakin asiassa. Pietarsaaren- ja Hämeenlinnankadun muutos liikennekadusta vain osittain huoltoajon sallimiksi on seuran aikaansaannosta. Yhä edelleen on pieniä hankkeita meneillään ja ne toteutuvat ajan myötä.Viihdetempaukset Laskiais-Rieha, Suvi-Rieha ym. ovat tarpeen etenkin alueen runsaan nuorison viihteeksi säiden ja kelien sallimissa puitteissa.
(Osmo Konttas / Suvilahti-Seuran 25-vuotispäivän esitelmäteksti)